Valokuvausta maankamaralta tähtitaivaalle

Viimeisimmät

Valtion tasekupla

Törmäsinpä sattumalta Pauli Vahteran blogiin Iltalehden sivuilla, aiheena oli ”Suomen valtion tasekupla”. Oli todella mielenkiintoinen kirjoitus, jonka jokaisen kannattaisi lukea, vaikka verenpaine nousisikin. Löytyy osoitteesta http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2013/08/06/suomen-valtion-tasekupla/

Perseidien tähdenlentoja kuvaamaan

Elokuu pimenevine öineen alkaa olla jälleen käsillä ja sehän merkitsee sitä, että taivaalla vilahtelee Perseidien meteoriparveen kuuluvia meteoreja eli kansanomaisemmin tähdenlentoja.

Perseidien meteoriparvi on aktiivinen 17.7.-24.8., ja erityisen runsaasti meteoreja näkyy 10.-13.8. Perseidien maksimi on 12.8. klo 21:30-23:45. Tänä vuonna Kuu ei haittaa perseidien havaitsemista, joten ainakin teoriassa parhaimmillaan voisi nähdä jopa 50-70 perseideihin kuuluvaa tähdenlentoa tunnissa.

Tähdenlennoista tehtäviin visuaalihavaintoihin ohjeita löytyy Ursan Meteorijaoston sivuilta. Tähdenlentoja voi myös valokuvata, se ei vaadi kovin monimutkaista laitteistoa. Perusvälineistönä riittää sama laitekokoonpano kuin maisematähtikuvien ottamisessakin eli:

  • Järjestelmäkamera (mielellään)
  • Laajakulmainen- tai kalansilmäobjektiivi
  • Tukeva kamerajalusta
  • Kaukolaukaisin

Itse kuvaaminen tapahtuu siten, että kamera asetetaan kolmijalalle ja suunnataan hieman sivuun meteoriparven nk. säteilypisteestä eli radiantista (ehkä n. 45°), säädetään ISO-arvo sopivaksi (kameran kohinaherkkyydestä riippuen 400 ->) ja valotus ainakin n. 30 sekuntia (elleivät venähtävät tähdet haittaa niin voi valottaa minuuttejakin).

Enemmän näistä asioista löytyy Tähtikuvaus.info -sivustoltani, jossa kannattaa tutustua ainakin seuraaviin vinkkeihin:

Ja lopuksi kannatta muistaa se, että havaintoja ja kuvia ei tietenkään kannata jättää pöytälaatikkoon lojumaan, vaan niistä voi raportoida Ursan Taivaanvahti -havaintojärjestelmässä.

Kuu – kesätaivaan mainio kuvauskohde

Kesän lähestyessä yöt käyvät yhä valoisammiksi ja sitä myöden tähtitaivas hiljalleen katoaa vaalean kesätaivaan sineen.

Joko siis tähtiharrastajan on aika lyödä kintaat tiskiin ja siirtyä kesälaitumille huoltamaan kalustoa ja lataamaan ”akkuja” uutta havaintokautta varten?

Ei ihan välttämättä, sillä öiseltä kesätaivaalta löytyy ainakin yksi varma kuvauskohde – lähinaapurimme Kuu.

Kuu on helppo kohde niin aloittelevalle kuin pidemmällekin ehtineelle tähtikuvaajalle. Kuun kuvaamisessa valotusajat ovat sen verran lyhyitä, että ei tarvita seurantalaitteistolla varustettuja jalustoja, jotka usein ovat myös melko hintavia.

Mutta sen pitemmittä jaaritteluitta kannattaa käydä lukemassa Tähtikuvaus.info -sivustoni neuvot Kuun valokuvaamiseen.

Ohessa on taulukko Kuun vaiheista kesälle 2013. Kuvausta suunnitellessa kannattaa muistaa, että uudenkuun jälkeinen Kuu näkyy iltataivaalla ja täydenkuun jälkeinen Kuu aamutaivaalla.

Päivämäärä ja aika Kuun vaihe
2.5.2013 klo 14:14 Viimeinen neljännes
10.5.2013 klo 3:28 Uusikuu
18.5.2013 klo 7:35 Ensimmäinen neljännes
25.5.2013 klo 7:25 Täysikuu
31.5.2013 klo 21:58 Viimeinen neljännes
8.6.2013 klo 18:56 Uusikuu
16.6.2013 klo 20:24 Ensimmäinen neljännes
23.6.2013 klo 14:32 Täysikuu
30.6.2013 klo 7:54 Viimeinen neljännes
8.7.2013 klo 10:14 Uusikuu
16.7.2013 klo 6:18 Ensimmäinen neljännes
22.7.2013 klo 21:16 Täysikuu
29.7.2013 klo 20:34 Viimeinen neljännes
7.8.2013 klo 0:51 Uusikuu
14.8.2013 klo 13:56 Ensimmäinen neljännes
21.8.2012 klo 4:45 Täysikuu
28.8.2013 klo 12:35 Viimeinen neljännes

Kevään paras halonäytelmä

Reilu viikko sitten eli maanantaina 25.3.2013 nähtiin Etelä-Pohjanmaalla kevään upein halonäytelmä tähän mennessä (ja myös pitkään aikaan):
Haloja kerrakseen

Tuossakin kuvassa löytyy mm. 22° rengas, 22° ylläsivuava kaari, yläkovera Parryn kaari, sivuauringot, horisonttirengas, zeniitinympäristön kaari, 46° rengas, 46° ylläsivuava kaari, 46° allasivuavat kaaret ja rengasmaiset Lowitzin kaaret.

Lisää 25. päivän ja alkuvuoden halokuvia galleriassa: http://astro.kuvat.fi/kuvat/Ilmakeha/Halot_2013/

Kuutamolla

Vaihteeksi viime viikolla oli yksi selkeäkin ilta, joten oli tilaisuus harrastaa sitä itseään eli tähtikuvausta. Kuun valaisemaa maisemaa Sahannevan observatoriolta lähellä Ilmajoen ja Seinäjoen rajaa:

Kuutamo

Camera
Canon EOS 50D
Focal Length
18mm
Aperture
f/4.5
Exposure
14s
ISO
400
Camera
Canon EOS 50D
Focal Length
18mm
Aperture
f/4.5
Exposure
14s
ISO
400

Asteroidi 2012 DA14 lähiohitus 15.2.2013

Asteroidi 2012 DA14 suhahtaa maapallon ohi ensi viikon perjantaina eli 15.2.2013 iltasella noin klo 21:40 jälkeen Suomen aikaa. Asteroidin liike taivaalla on tuolloin varsin nopeaa, lähes kaksi Kuun halkaisijaa eli 0.8° minuutissa. Suurimpana ongelmana Suomalaisten havaitsijoiden kannalta voitaneen pitää, että asteroidi on kirkkaimmillaan juurikin noustessaan horisontin yläpuolelle (kirkkaus n. 7.7 magnitudia), josta se himmenee varsin nopeasti.

Tähtikartan asteroidi 2012 DA14:sta sijainnista ja radasta löytää esim. Heavens-Above -sivustolta, tässä kartta Seinäjoen ympäristölle:

http://www.heavens-above.com/2012da14.aspx?lat=62.4127&lng=22.4422&loc=Sein%C3%A4joki&alt=150&tz=EET

Keskustelua ja havaintovinkkejä löytää Tähdet ja avaruus -lehden keskustelualueelta: http://foorumi.avaruus.fi/index.php?topic=9803.0

Eräs tapa havainnoida asteroidin lähiohitusta on kuvata kyseistä taivaan aluetta, jolla asteroidi liikkuu. Seuraavana lyhyet vinkit, kuvaamista kannattaa harjoitella etukäteen:

Välineet ja kuvauspaikka:

  • Kamera (digijärkkäri on suositeltava)
  • Laajakulma- tai tele-objektiivi
  • Tukeva kolmijalka
  • Kaukolaukaisin
  • Mielellään pimeä kuvauspaikka

Kamera asetetaan kolmijalalle ja suunnataan kohti sitä taivaanosaa, missä asteroidi liikkuu. Objektiivin tarkennus ja muut kameran asetukset kannattaa tehdä manuaalisesti.

Kameran ISO-arvoksi kannattaa valita 400, mutta kameran ominaisuuksista riippuen kannattaa periaatteessa käyttää niin suurta ISO-arvoa kuin missä kennon kohina vielä pysyy suhteellisen hyvin hallinnassa.

Seuraavaksi asetetaan kamerasta asetetaan valotus “bulb” -asentoon, kiinnitetään kaukolaukaisin (estää kameran tärähtämisen laukaisinta painettaessa) ja aloitetaan kuvaaminen. Mikäli haluaa tähtien näkyvän pistemäisinä, maksimi valotusaika kannattaa pitää alle 40 sekunnin. Mikäli tähtien venyminen maan pyörimisliikkeen mukana ei haittaa, voi valotusta laajentaa jopa useisiin minuutteihin.

Kvadrantidien meteoriparven maksimi torstaina

Kvadrantidien meteoriparvi on aktiivinen 28.12.-12.1., ja maksimi on tammikuun 3. päivänä klo 15:30. Hyvissä olosuhteissa voi nähdä jopa 60 meteoria tunnissa. Illalla säteilypiste on vielä varsin matalalla ja parhain havaintoaika on aamuyöllä, jolloin parven radiantti eli säteilypiste on korkealla etelässä.

Meteorit näyttävät tulevan Karhunvartijan tähdistön yläosista, kymmenkunta astetta Otavan kauhan varren päästä vasemmalle.

Parven tarkkailua varten kannattaa hakeutua mahdollisimman pimeään paikkaan, josta näkyy mahdollisimman suuri osa taivasta.

Taivasta kannattaa tarkkailla vähintään puoli tuntia, joten apuna olisi hyvä käyttää esimerkiksi kansituolia tai vastaavaa, johon voi asettua lepoasentoon tarkkailemaan taivasta.

Tähdenlentojen kuvausvinkki:

Välineet ja kuvauspaikka:

  • Kamera (digijärkkäri on suositeltava)
  • Kalansilmäobjektiivi (tai muu mahdollisimman laajakulmainen objektiivi)
  • Tukeva kolmijalka
  • Kaukolaukaisin
  • Mielellään pimeä kuvauspaikka, mahdollisimman laaja näkyväisyys taivaalle (peltolakeus tms.)

Tähdenlentojen kuvaaminen:

Kamera asetetaan kolmijalalle ja suunnataan kohti taivasta, kalansilmäobjektiivilla varustetun kameran voi suunnata melkein meteoriparven radiantin (= säteilypiste eli suunta, mistä meteorit näyttävät tulevan) suuntaan, laajakulmaista objektiivia käytettäessä kannattaa kamera suunnata hieman sivuun (noin 45°) parven radiantista. Objektiivin tarkennus ja muut kameran asetukset kannattaa tehdä manuaalisesti.

Kameran ISO-arvoksi kannattaa valita 400, mutta kameran ominaisuuksista riippuen kannattaa periaatteessa käyttää niin suurta ISO-arvoa kuin missä kennon kohina vielä pysyy suhteellisen hyvin hallinnassa.

Seuraavaksi asetetaan kamerasta asetetaan valotus “bulb” -asentoon, kiinnitetään kaukolaukaisin (estää kameran tärähtämisen laukaisinta painettaessa) ja aloitetaan kuvaaminen. Mikäli haluaa tähtien näkyvän pistemäisinä, maksimi valotusaika kannattaa pitää alle 40 sekunnin. Mikäli tähtien venyminen maan pyörimisliikkeen mukana ei haittaa, voi valotusta laajentaa jopa useisiin minuutteihin.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.